Noticias

Sentru HALIKU Rejista Timoroan Feto Na’in- Lima Lakon Vida Tanba Sofre Kankru Susun

todayApril 10, 2026 47 7 5

Background
share close

Díli, 10 Abríl 2026 (RAFA.tl)- Desde tinan 2025 to’o 2026, Sentru Ha’u Hili Atu Kura (HALIKU) rejista Timoroan feto na’in-lima lakon vida tanba sofre moras kankru susun.

Diretora Sentru Ha’u Hili Atu Kura (HALIKU), Maria Guterres

Diretora Sentru Ha’u Hili Atu Kura (HALIKU), Maria Guterres, ba Rafa.tl,  Sesta (10/04/2026), hatete informa  tinan 2025 to’o fulan-Abríl 2026, Sentru HALIKU transfere pasiente hamutuk 58 ba Hospital Nasionál Guido Valadares (HNGV), hodi halo tratamentu no husi númeru ne’ebé iha, na’in-10 maka pozitivu moras kankru susun iha tinan 2025, no na’in-rua seluk iha tinan 2026.

“Pasiente balun ho estadium avansadu (susar atu rekupera lalais), ne’ebé transfere ba HNGV no ikus mai rezulta ema na’in-lima maka lakon vida. Na’in-haat mate iha tinan 2025 no ida maka mate iha tinan ida ne’e,’’ Diretora Sentru HALIKU, Maria Guterres haktuir.

Diretora ne’e hatutan, sentru HALIKU deskobre katak maioria feto sira ne’ebé iha ona sintoma moras kankru, sira lakohi lalais ba sentru saúde hodi halo tratamentu, ba uluk kumpri kultura, no barak liu halo tuir lisan Timor nian, no susar ona atu kura maka sira foin hakbesik-aan ba iha sentru saúde sira hodi halo tratamentu.

Ho situasaun sira ne’ebé iha númeru mate mós aas kauza husi edukasaun familiar ne’ebé sei tau fiar liubá iha kura tradisionál sira  tuir kultura duké ba konsulta iha fasilidade saúde sira hodi hetan tratamentu médiku ne’ebé adekuadu no lós.

Bazeia ba kazu moras kankru ne’ebé maka kontinua aas iha Timor-Leste, sentru HALIKU halo sosializasaun liu husi mídia, kontinua servisu hamutuk ho parte Igreja, eskola sira, hahú husi nível sekundáriu, diretamente mós ba iha komunidade sira, iha suku no mós aldeia, atu fahe informasaun oinsá feto ida sofre moras kankru tenke buka lalais sentru saúde sira ne’ebé besik hodi halo tratamentu.

“Durante ne’e HALIKU mós apóiu materiais ne’ebé maka bele ajuda apóia  feto sira ne’ebé moras kankru hanesan susun, no kankru iha ulun liu husi materiais hanesan, susun falsu ba sira ne’ebé maka susun la iha ona, fuuk falsu ba feto sira ne’ebé maka fuuk monu no materiais seluk ne’ebé maka bele suporta sira hodi moris,” Nia informa.

Sentru HALIKU mós kontinua apóiu gratuita ba pasiente ne’ebé maka mai husi área rurál, mai halo tratamentu iha ospitál, sira mós oferese ai-han gratuita, merenda no akomodasaun sira seluk hanesan transporte hodi fasilita sira durante tratamentu to’o fila ba sira nia hela fatin.

Sentru HALIKU husu ba feto sira keta moe atu hakbesik aan ba fasilidade saúde atu halo tratamentu tanba saúde iha ita nia liman rasik.

Iha tinan 2025, Sentru HALIKU hetan apóiu fundus husi Empreza Esperança Timor Oan (ETO) ho montante osan  US$ 52,000.00 no mós Governu Japaun ho montante osan US$124,680.00 hodi halo konstrusaun ba sentru ne’ebé sei sai fatin mahon ba ema ho moras kankru.

Dadus ne’ebé Sentru HALIKU rejista, iha tinan 2025 to’o 2026 totál pasiente ho sintoma moras kankru susun hamutuk 39 no iha tinan 2026  pasiente ho sintoma kankru hamutuk na’in-19.

Pasiente pozitivu kankru susun tinan 2025 hamutuk na’in-ualu (8) no iha tinan 2026 hamutuk  na’in-rua (2).

Totál referál ho sintoma kankru serviks iha tinan 2025 hamutuk na’in-tolu (3), no iha tinan 2026 hamutuk  na’in-rua (2). Númeru pasiente ne’ebé lakon vida tanba kankru susun iha tinan 2025 hamutuk na’in-haat (4) no iha tinan 2026 mate na’in-ida (1).

Jornalista:  Remígia Locateli/Editór: Vito Salvadór

Written by: RafaFM

Rate it

Sé maka ita

Harii husi Nilton no Akita durante tempu susar sira hafoin referendu, Rádiu Rafa mosu nu’udar símbolu esperansa no rekonstrusaun iha Timor-Leste. Ida-ne’e maka estasaun rádiu dahuluk ne’ebé mosu hafoin independénsia, halibur foin-sa’e sira, habelar ksolok, no fó lian ba jerasaun foun, maski bainhira barak sei hela iha uma ne’ebé halo ho ahu-ruin hafoin destruisaun ne’ebé kauza hosi violénsia ne’ebé mosu hafoin referendu 1999, iha ne’ebé timoroan sira vota atu haketak hosi Indonézia no harii nasaun ida ne’ebé independente no livre.

Kontaktu sira
error: Content is protected !!