Ouvir RAFA Ritmo, Voz e Coração de Timor
Ministru Miguel Manitelu selebra kontratu ho empreza Vorakai hodi instrala rede satelit internet Starlink ba sede suku 450. Foto: MTK
Díli 07 Maiu 2026 (RAFA.TL)- Diretór Nasionál Infraestrutura no Komunikasaun, Ministériu Transporte no Komunikasaun (MTK), Ambrosio Amaral, rekoñese MTK halo adjudikasaun direta ba empreza Vorakai Unipessoal, Lda hodi halo instalasaun rede internet Starlink iha sede suku 450 ho kontratu kada fulan selu $150 durante fulan-ualu (8), hahú husi fulan-Maiu to’o fulan-Dezembru 2026.
Diretór Nasionál Infraestrutura no Komunikasaun MTK, Ambrosio Amaral ba jornalista sira iha Edifísiu MTK, Díli, Kinta (07/05/2026), esplika adjudikasaun ne’e bazeia ba empreza Vorakai nia proposta ne’ebé submete ba MTK iha tinan 2025, nune’e tékniku husi MTK nian hamutuk ho kompañia komesa halo teste ka dada rede internet Starlink ba iha suku sira molok asina kontratu.
Daudaun ne’e empreza Vorakai instala ona Starlink ho nia sistema tomak iha suku 345. Nune’e, falta suku 105 hodi konklui projetu instalasaun rede internet Starlink iha suku hamutuk 450 iha iha teritóriu nasionál.
Projetu instalasaun rede internet Starlink iha suku 450 ne’e, Ambrosio Amaral, haktuir parte MTK selu de’it fee kada fulan $150 bele to’o $200 depende ba utilizasaun. Ho nune’e, totál kustu kada ne’ebé iha durante fulan-ualu nia laran, MTK selu kustu ho montante $540,000.00.
“MTK laiha intensaun seluk tanba entermu servisu tékniku tenke halo trial ne’e mak MTK koko sistema ne’ebé trasa, tan prosesu ida ne’e atu foti desizaun ba Vorakai ne’e mós MTK halo teste lubuk ida,” Ambrosio Amaral informa tan.
Razaun MTK fó fiar ba kompañia Vorakai hodi monta Stralink iha sede suku sira ne’e, Ambrosio Amaral esklarese katak tanba haré ba kapasidade kompañia nian, iha finanseriu no tekniku para garante hodi implementa serbisu no asegura konektividade.
Nia argumenta katak Governu liu husi MTK halo instalasaun Starlink iha suku sira iha teritóriu Timor -Leste atu asegura konetividade liña internet ba iha ajénsia Estadu hotu iha teritoriu nasionál inklui sede suku sira. Nune’e, MTK iha planu husi ninia projetu ida bolu National Connectivity Project husi etapa primeiru to’o agora tama iha etapa da-ualu, dada ona fiu fibra ótika ba instituisaun Estadu sira, iha fulan-Maiu nia rohan ne’e sei konekta pruvolta instituisaun públiku 900-resin.
“MTK nia politíka klaru katak sei monta Stralink iha área remota sira, maibé difikuldade iha orsamentu. Ita liga ba fibra óptika la’ós tun ba ita liga de’it ona, tanba nia iha ekipamentu lubuk ida ita tenke sosa, atu kompleta presiza tenke verba kapital menor, maibé MTK laiha verba orsamentu kapital menor,” Nia esklarese.
Sita husi portal ofisiál Governu Timor-Leste, https://timor-leste.gov.tl/ Governu liuhosi Ministru Transportes no Komunikasoins, Miguel Marques Gonçalves Manetelu, iha loron 4 fulan-maiu tinan 2026 iha Dili, selebra kontratu ida ho empreza telekomunikasaun Vorakai Lda, iha ámbitu programa espansaun konetividade internet nian iha territóriu nasionál tomak.
Asinatura ne’e hala’o iha Gabinete Ministru Transportes no Komunikasoins nian no partisipa husi Diretór Nasionál Infraestrutura Komunikasaun, Ambrosio Amaral, Diretór Nasionál Kompras, Pascoal Couto, no mós Konsultór Teknolojia Informasaun (TI), Savio Roomy. Hosi parte Vorakai Lda nian, partisipa hosi Prezidente no Diretora Ezekutiva, Tammy Kassiou, Diretora Finanseira, Idrisiyah Sagran, no responsavel IT, Rosito dos Santos.
Parseria estratéjika entre Ministériu Transportes no Komunikasoins ho Vorakai Lda hanesan parte ida husi esforsu Governu nian atu hadi’a asesu ba internet iha área rurál no hamenus dezigualdade dijitál entre sentru urbanu no área remota sira, liuhosi utilizasaun teknolojia satélite Starlink. Inisiativa ne’e ho objetivu atu fasilita asesu ba internet ho kualidade aas no apoia funsionamentu administrasaun lokál ne’ebé efisiente liután.
Iha ámbitu akordu ida-ne’e nian, prevee ona instalasaun antena Starlink iha sede suku hamutuk 450 iha territóriu nasionál tomak, liuhosi koordenasaun ho Ministériu Administrasaun Estatál, hodi asegura ligasaun ho sistema governamentál integradu, inklui Sistema Integradu Jestaun Suku no Aldeia (SIGSA, akrónimu iha lian portugés).
Ligasaun hirak-ne’e ho karakter temporáriu. Iha tinan ida-ne’e, Diresaun Nasionál Infraestrutura no Komunikasaun sei hahú instala rede fibra ótika ne’ebé sei liga kapitál munisipál ba postu administrativu sira, ho distánsia besik kilómetru 1500. Tuir dalan, infraestrutura ne’e sei permite mós ligasaun ba eskola públika sira, klínika, sentru saúde no sede suku sira ne’ebé lokaliza besik dalan sira ne’ebé kobre hosi rede ne’e. Hafoin ligasaun ba fibra ótika, antena Starlink sira ne’ebé instala ona sei dezativa.
Diresaun Nasionál Infraestrutura no Komunikasaun sei responsabiliza ba monitorizasaun no kontrolu ba rede ne’ebé konekta ona, ne’ebé sei permite ligasaun integrada ba sistema no plataforma governamentál oioin, no mós servisu notariadu.
Inisiativa ne’e halo parte iha programa Teknolojia Informasaun no Komunikasaun Diresaun Nasionál Infraestrutura no Komunikasaun nian, ne’ebé ho objetivu atu fornese komunikasaun ne’ebé efisiente, viavel, seguru, no asesivel ba instituisaun Estadu sira iha territóriu nasionál tomak, tuir Lei Orgánika Ministériu Transportes no Komunikasoins nian.
Jornalista: João Carlos/Editór: Vito Salvadór
Written by: RafaFM
000 MTK Halo Adjudikasaun Direta Ba Vorkai Hodi Monta Starlink iha Sede Suku 450 ho Kustu $540
Harii husi Nilton no Akita durante tempu susar sira hafoin referendu, Rádiu Rafa mosu nu’udar símbolu esperansa no rekonstrusaun iha Timor-Leste. Ida-ne’e maka estasaun rádiu dahuluk ne’ebé mosu hafoin independénsia, halibur foin-sa’e sira, habelar ksolok, no fó lian ba jerasaun foun, maski bainhira barak sei hela iha uma ne’ebé halo ho ahu-ruin hafoin destruisaun ne’ebé kauza hosi violénsia ne’ebé mosu hafoin referendu 1999, iha ne’ebé timoroan sira vota atu haketak hosi Indonézia no harii nasaun ida ne’ebé independente no livre.
Copyright Rafa.tl - Desenvolvido por Justweb.pt